Palkki-istuimet ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina erityisesti kuluttajatesteissä saamiensa hyvien arvosanojen ja helppokäyttöisyytensä vuoksi. Palkki-istuimet ovat myös melko edullisia moniin muihin suosittuihin turvaistuimiin verrattuna.
Selkä menosuuntaan on aina turvallisin vaihtoehto
Selkä menosuuntaan matkustaminen on turvallisempaa kuin palkki-istuimessa matkustaminen. Kaikkeen kasvot menosuuntaan matkustamiseen pätevät samat lainalaisuudet. Lue lisää miksi selkä menosuuntaan.Viisipistevyöt vai palkki kasvot menosuuntaan?
Palkki-istuinten mainostetaan suojaavan niskaa paremmin kuin viisipistevöiden. Tälle väitteelle ei kuitenkaan löydy tukea tutkimuksista ja palkki-istuinten turvallisuuteen liittyy vielä monia epäselvyyksiä.Casper-projektin tutkimus, 2010
Osana CASPER-projektia on julkaistu tutkimus, jossa vertaillaan palkkia viisipistevyökiinnitykseen. Tutkimuksessa käytiin läpi viisi törmäystestiasetelmaa (joissa useita valjas- tai palkki-istuimia) sekä tilastoista kerättyjä onnettomuustietoja.- Pää - Pään kiihtyvyys on useimmissa tapauksissa pienempi palkki-istuimissa kuin valjasistuimissa (poikkeuksena kovan nopeuden suoraan seinään törmäys). Riskinä on kuitenkin, että pää osuu palkkiin. Tilastojen valossa päävammoissa ei ollut merkittävää eroa eri kiinnitystapojen välillä.
- Niska - Testit eivät kokonaisuutena osoittaneet selkeää eroa eri kiinnitystapojen välillä. Ainoastaan ADACin testit näyttivät palkin olevan parempi vaihtoehto. Tilastoista taas kävi ilmi, että palkki-istuimet aiheuttavat pääasiassa alemman niskan vammoja, kun taas valjasistuimet aiheuttavat ylemmän niskan vammoja. Alemman niskan kuormitusta ei voida nykyisellään mitata testinukeilla.
- Vatsa - Vatsaan kohdistuva paine oli selkeästi matalampi valjaskiinnitteisissä turvaistuimissa (alle 0,5 bar). Palkki-istuinten aiheuttamaksi paineeksi mitattiin vähintään 1,8 bar. Suositeltua raja-arvoa ei ollut tuolloin vielä olemassa (nykyään 1,3 bar). Myös tilastoissa nähdään enemmän vatsaan kohdistuneita vammoja palkki-istuinten kohdalla. Tutkimuksessa huomattiin kuitenkin eroja palkkien geometriassa. Toiset jakavat kuormaa paremmin lantion ja rintakehän luille kun toisissa kuormitus kohdistuu lähinnä vatsan ja rintakehän alueelle. Kuitenkin geometria toimii eri tavoin eri kokoisille lapsille ja jääkin epäselväksi miten hyvin testinukke voi vastata eri mallisia kehoja.
- Irtautuminen istuimesta - Teoreettisesti riski irtautua palkki-istuimesta on suurempi. Kuitenkaan tilastoista ei löydy tapausta, jossa lapsi olisi kolarissa irtautunut palkki-istuimesta.
- Väärinkäytön riski - palkki-istuinten kohdalla näyttäisi olevan pienempi riski vyölöysyyteen. Palkki-istuinten kohdalla vyölöysyyttä voi syntyä vain yhdessä kohdassa, kun taas valjaskiinnitteisissä löysyyttä voi esiintyä sekä istuimen kiinnityksessä, että lapsen kiinnityksessä istuimeen.
Yhteenvetona tutkimuksen mukaan mikään ei näytä osoittavan palkki-istuimia paremmaksi vaihtoehdoksi kuin vyökiinnitteiset turvaistuimet. Sen sijaan vatsaan ja rintakehään kohdistuva kuormitus on palkki-istuimissa selkeästi suurempi. Testitulokset eivät myöskään osoita niskaan kohdistuvan kuormituksen olevan pienempi. Sen sijaan tilastoista voidaan huomata erityisesti alempaan niskaan kohdistuvia vammoja. Tällaista kuormitusta ei nykyään voida mitata testeissä.
UNECEn tutkimus, 2012-2014
UNECE (Euroopan talouskomissio) on myös tehnyt tutkimusta palkki-istuimiin liittyen arvioidakseen ovatko nykyiset hyväksymistestit riittävällä tasolla. UNECEn GRSP työryhmä vastaa mm. lasten turvaistuimiin kohdistuvista standardeista (E-hyväksyntä).
- Tiivistelmä roll-overtesteistä (2012)
- Hyväksymistesteissä tehdään roll-over-testi, jossa istuinta pyöritetään 360° ympäri. Jos testinukke ei liiku istuimesta yli 30cm, on istuin hyväksytty.
- Tässä roll-over testissä käytettiin jälleen "oikeaa" autoa. Autoa tönäistiin 47 km/h nopeudesta niin, että se pyörähti ympäri.
- Jälleen testinukke irtaantui istuimesta.
- Tiivistelmä etutörmäystesteistä (2014)
- Testissä Euro NCAP -testeissä hyvin menestyneillä autoilla ajetaan 64km/h nopeudella seinään tai vaihtoehtoisesti kaksi autoa vastakkain.
- Osassa testeistä testinukke irtaantui istuimesta ja löi päänsä kattoon. Irtaantuminen tapahtui siinä vaiheessa kun auto ikään kuin hyppää taaksepäin törmäyksen jälkeen.
- Myös vatsaan kohdistuvaa kuormitusta mitattiin ja sen todettiin olevan 2-3 kertaa suurempi kuin sillä hetkellä olemassa ollut suositus.
Palkki-istuimesta irtautumisen riski näyttäisi siis olevan melko todellinen, vaikkei sitä olisi vielä tapahtunut testien ulkopuolella.
Myöskään mikään taho ei suosittele palkki-istuimia:
- Suomen Liikenneturva ei suosittele palkki-istuimia. Liikenneturva huomauttaa myös, että testitulokset riippuvat paljolti myös siitä mitä testataan.
- Ruotsin NTF sanoo, että palkki-istuimet eivät ole turvallisia, eikä missään nimessä suosittele niitä.
- Norjan Trygg Trafikk ei suosittele palkki-istuimia ja toivoo, että ne häviäisivät markkinoilta kokonaan.
- Folksam kehottaa välttämään palkki-istuimia (perustelut osiossa "Undvik dessa")
- Maxi-Cosi (turvaistuinvalmistaja) pitää viime vuosina tehtyjä useita törmäystestejä riittävän luotettavina ja hälyyttävinä tukeakseen heidän päätöstään olla jatkossakaan valmistamatta palkki-istuimia. Törmäystesteissä nukke on irronnut useita kertoja palkki-istuimista ja sisäelimiin kohdistuva kuormitus on todennäköisesti liian suuri.
- Cybex (palkki-istuinvalmistaja) suosittelee matkustamaan selkä menosuuntaan niin pitkään kuin mahdollista, mielellään neljävuotiaaksi (18kg).
Päivitys 10/2019 - Vuosittaisilla Kind+Jugend -messuilla Saksassa palkki-istuimia ei juuri näkynyt. Turvaistuinvalmistajat tuntuvat panostavan nyt selkä menosuuntaan asennettavien turvaistuinten kehittämiseen. Vain palkillisia turvaistuimia valmistanut Kiddy on myös taloudellisissa vaikeuksissa.
Kuitenkin mikä tahansa hyväksytty turvaistuin on parempi kuin ei turvaistuinta ollenkaan. Varmin valinta on antaa lapsen matkustaa selkä menosuuntaan niin pitkään kuin mahdollista.