Miksi selkä menosuuntaan?

Selkä menosuuntaan matkustaminen on selvästi turvallisempaa kuin kasvot menosuuntaan. Niinpä kaikkien (myös aikuisten) kannattaisi aina matkustaa selkä menosuuntaan. Käytännössä aikuisten kohdalla tämä on kuitenkin useimmiten mahdotonta. Selkä menosuuntaan kannattaa silti matkustaa niin pitkään kuin mahdollista. Liikenneturva suosittelee matkustamaan selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään, kuitenkin vähintään 4-vuotiaaksi. Ruotsissa suositus on 4–5-vuotiaaksi. Selkä menosuuntaan on sopivalla istuinvalinnalla mahdollista matkustaa jopa keskimäärin 7-vuotiaaksi asti (125cm).

Moni tiedostaa selkä menosuuntaan matkustamisen edut, mutta silti liian usein lapsi käännetään kasvot menosuuntaan liian aikaisin. Ei ehkä ymmärretä miten iso ero selkä menosuuntaan ja kasvot menosuuntaan matkustamisella on tai että lapsen niskat eivät yhtäkkiä edes 4-vuotiaana ole kaikenkestävät. Siksi onkin tärkeää ymmärtää tarkemmin mistä erot johtuvat ja miten eri tavalla istuin toimii riippuen siitä onko se asennettu selkä vai kasvot menosuuntaan.

Mitä törmäyksessä tapahtuu?

Lähde: besafe.com

Etutörmäyksessä on mukana kovimmat voimat ja näin ollen myös kaikista suurimmat vahingot. Henkilövahinkoja aiheuttavista kolareista etutörmäykset ovat myös kaikista yleisimpiä (yli 70%). Näin ollen on järkevintä varautua erityisesti etutörmäykseen.

Kasvot menosuuntaan:

Kasvot menosuuntaan matkustaessa vain turvavyö pitää lapsen keskikehon paikoillaan kun lapsen pää, kädet ja jalat singahtavat eteenpäin. Tämä aiheuttaa erittäin suuren rasituksen lapsen niskaan, selkärankaan ja sisäelimiin.
Koska turvaistuimessa mikään ei pidä lapsen päätä paikoillaan, täytyy kaularangan pystyä pitämään pää mukana. Lapsen kaularanka ja niska on kuitenkin vielä hyvin kehittymättömät. Tästä johtuen kaularanka voi joutua venymään niin paljon, että se napsahtaa poikki. (Kaularanka voi törmäyksen aiheuttaman kuormituksen vuoksi venyä jopa 5cm, mutta jo reilun sentin venymisellä voi olla kohtalokkaat seuraukset lapselle)
Myöskään lapsen rintakehä ei pysty samalla tavalla suojaamaan sisäelimiä kuin aikuisen.
Kasvot menosuuntaan matkustavan lapsen niskaan kohdistuu 200-300 kg voimat, jos auton nopeus on törmäyshetkellä 50km/h. Kolmevuotiaalla yli 120 kg ylitys tarkoittaa jo vakavia kaularankavammoja.
Palkki-istuimet: Edellä mainitut asiat koskevat myös palkki-istuimia. Lue lisää palkki-istuimista. Myöskään palkki-istuimet eivät pärjää vaativimmassa Plus-testissä joka mittaa juuri niskaan kohdistuvia voimia. Lue lisää turvaistuintesteistä.

Selkä menosuuntaan:

Selkä menosuuntaan matkustaessa lapsi heilahtaa istuimen takaosaan ja voima jakautuu tasaisesti istuimen koko selkänojaan.
Selkä menosuuntaan matkustavan lapsen niskaan kohdistuu n. 50 kg voimat, jos auton nopeus on törmäyshetkellä 50km/h. (Kasvot menosuuntaan 200-300kg). Lapsi siis selviää tällaisesta törmäyksestä todennäköisesti hyvin ja ilman vakavia vammoja.

Sivutörmäykset (n. 25%) ovat huomattavasti harvinaisempia. Sivutörmäyksessä vahingot voivat olla vakavia. Kasvot menosuuntaan istuin ei tuo kuitenkaan tuo lisäsuojaa auton omien suojamekanismien lisäksi. Korkeat sivutörmäyssuojat istuimessa auttavat estämään pään rullautumista ulos istuimen suojasta. On kuitenkin tyypillistä, että kuljettaja tekee hätäjarrutuksen juuri ennen törmäystä. Tällöin selkä menosuuntaan istuvan lapsen keho painautuu syvälle istuimeen ja on siten paremmin suojassa. Kasvot menosuuntaan istuimessa käy juuri päinvastoin, eli vartalo liikahtaa juuri irti istuimesta ja on siten huonommin suojattu. (Lähde) Tätä ei oteta huomioon törmäystesteissä lainkaan vaan sivutörmäys tehdään paikallaan olevaan autoon. Muutenkin sivutörmäystä on erityisen vaikea simuloida testeissä, koska se voi tulla niin monesta kulmasta. Tilastoista ei nähdä, että selkä menosuuntaan istuvat saisivat vakavia vammoja sivutörmäyksissä. Viime vuosina kuitenkin kaikkien turvaistuinten sivutörmäyssuoja on parantunut selvästi.

Peräänajoissa (n. 5%) nopeudet ovat tyypillisesti pieniä (vain yhden auton jo hidastunut nopeus paikallaan olevaan autoon tai jos molemmat autot liikkuvat samaan suuntaan muodostuu vaikuttava voima näiden nopeuksien erotuksesta). Peräänajot ovat siis harvoin vakavia (vaikkakin yleisimipiä materiaalivahinkoja aiheuttavia). Aikuisilla (eli kasvot menosuuntaan matkustavilla) tyypillinen vamma peräänajossa piiskaniskuvamma (whiplash, niskan retkahdusvamma). Selkä menosuuntaan asennettu istuin antaa myös peräänajossa hyvän suojan. Lisäksi lapsi on kauempana iskun kohteesta kuin kasvot menosuuntaan matkustettaessa (mikä on olennaista erityisesti pienten autojen kohdalla).

Lapsen keho on kehittymätön

1-vuotiaan pää painaa 25% koko kehon painosta. Aikuisen pää vain 6%. (Jos siis aikuisen pää painaisi suhteessa saman verran kuin lapsen, niin se painaisi noin 20 kg). Pään suhteellinen koko aiheuttaa siis suhteessa suuremman rasituksen niskaan lapsilla kuin aikuisilla. Voit koittaa kuvitella millaista olisi, jos päässäsi olisi 10kg painava kypärä ja sinun pitäisi kannatella päätäsi törmäyksessä.
Lapsen luut ovat vielä pehmeitä eivätkä ole luutuneet loppuun asti. Tämän vuoksi ne eivät suojaa yhtä hyvin kuin aikuisen luut (selkäranka, rintakehä, lantio).
Nimenomaan lapsen ikä on siis määrittävä tekijä. Vaikka lapsi olisi mitoiltaan iso, ei hän vastaa kuitenkaan muuten kehitykseltään vanhempaa lasta.
Autossa on myöskin paljon turvallisuusominaisuuksia (turvatyynyt, turvavyöt, muotoilu), jotka parantavat aikuisten turvallisuutta autossa, mutta eivät lisää lasten turvallisuutta.

Lapsen pää on paljon suurempi verrattuna muuhun kehoon kuin aikuisella. Tämä on yksi syy miksi selkä menosuuntaan matkustaminen on turvallisempaa (Kuva: Trygg trafik)

Tilastot

Ruotsissa Folksam on tutkinut paljon lasten turvallisuutta autossa. (Esite tutkimuksista)

Kuvaajassa on vertailtu saksalaisia ja ruotsalaisia onnettomuustilastoja. Saksassa (Tyskland) lapset käännetään tyypillisesti kasvot menosuuntaan noin 1-vuotiaana. Ruotsissa (Sverige) taas 90% lapsista matkustaa selkä menosuuntaan vähintään 4-vuotiaaksi asti.

Onnettomuustilastoista nähdään, että Saksassa riski vahingoittua kolarissa kasvaa merkittävästi 1-vuotiaana. Ruotsissa taas vasta 4-vuotiaana. 4-vuotiaana vahingoittuminen kolarissa on jo vähäisempää, koska lapsikin on vanhempi ja kehittyneempi.

Ero selkä menosuuntaan ja kasvot menosuuntaan matkustamisessa on iso. Voidaan oikeastaan sanoa, että kyse on joko mustelmista tai katkenneesta niskasta.

Kristin Øyen / Trygg Trafik

Törmäystestiesimerkki

Saksankielinen turvaistuimiin erikoistunut asiantuntijaliike on havainnollistanut hyvin yhdessä BeSafen kanssa millainen ero on kasvot ja selkä menosuuntaan asennetulla turvaistuimella. Turvaistuimet ovat samankaltaiset samalla rungolla ja samalta edistykselliseltä turvaistuinvalmistajalta: BeSafe iZi Comfort X3 (kasvot menosuuntaan) ja BeSafe iZi Combi X4 Isofix (selkä menosuuntaan). Kasvot menosuuntaan aiheutuu 192,5 kg kuormitus niskaan (aiheuttaisi erittäin todennäköisesti vakavia vammoja) ja selkä menosuuntaan arvoksi saadaan 53,3 kg.

Raportti (paljon kuvia ja törmäysvideot): https://www.kindersitzprofis.de/schwedischer-plus-test-crashtest-reboarder/

Vain lyhyt matka

Monesti ajatellaan, että kyse on vain lyhyistä matkoista alhaisilla nopeuksilla (vaikkapa päiväkotiin) tai harvoin tapahtuvista matkoista (mummolassa tai lomalla), mutta valitettavasti kolari voi sattua missä vain ja milloin vain. On jopa todennäköistä, että se sattuu lähellä kotia. Jo 30km/h nopeudessa tapahtuva törmäys voi olla kasvot menosuuntaan matkustavalle lapselle kuolettava tai vakavia vammoja aiheuttava. Voimia voi olla joskus vaikea ymmärtää: 30 km/h vastaa lapsen pudottamista ensimmäisestä kerroksesta, 50km/h kolmannesta kerroksesta. Meidän aivot eivät vain osaa oikein käsitellä tällaisia nopeuksia. Saati vielä tätä suurempia.

Uudet autot

Uusissa autoissa voi olla paljon tekniikka, jonka avulla kolarilta voidaan välttyä ylipäänsä, mutta kolarin osuessa kohdalle ei uudet autot silti pysty suojaamaan kasvot menosuuntaan istuvaa lasta yhtä tehokkaasti kuin jos lapsi istuisi selkä menosuuntaan.

On jopa väitetty, että nykyään on entistä tärkeämpää, että lapsi matkustaa selkä menosuuntaan pidempään. 90-luvulla ja sen jälkeen valmistetut autot ovat jämäkämpiä ja kestävät kolarissa paremmin kuin vanhemmat. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että koska auton runko ei anna niin hyvin periksi, ovat voimat auton sisällä entistä suuremmat (siksi nykyään on turvatyynyjä, mutta ne on tarkoitettu vain aikuisille). Euro NCAP autotestaus on vain kiihdyttänyt tätä trendiä. Autot muuttuvat entistä turvallisemmiksi aikuisille, mutta lasten turvallisuus laahaa jäljessä. On toki hyväksi, että autojen turvallisuus kehittyy yleisellä tasolla, samalla kuitenkin on edelleen tärkeää varmistaa, että lapset matkustavat selkä menosuuntaan mahdollisimman pitkään. (Folksam, ANEC (s. 5, 7-9, 17))

Selkä menosuuntaan ei tarkoita huonoa matkustusmukavuutta

Selkä menosuuntaan matkustaessa lapsi myös näkee paremmin ulos sekä sivuikkunoiden, että takalasin kautta. Lisäksi lapsi voi seurata liikkuvaa maisemaa toisin kuin kasvot menosuuntaan, jolloin katse pitää kohdistaa jatkuvasti uudelleen. Myöskään koukussa olevat jalat eivät useinkaan haittaa lapsia ja jalkatilaakin on mahdollista lisätä valitsemalla sen mahdollistava turvaistuin. Ei ole mitenkään sanottu, että lapselle olisi ikävämpää matkustaa selkä menosuuntaan kuin kasvot menosuuntaan. Pitkään selkä menosuuntaan matkustaneet lapset jopa harmittelevat kun joutuvat vaihtamaan toisinpäin, koska roikkuvat jalat puutuvat herkästi.

>>> Lue myös miten isot lapset matkustavat selkä menosuuntaan